Valmennus

Ilosta tarjoaa itsetuntemukseen ja oman kokonaisvaltaiseen kasvuun tähtääviä työpajoja, kursseja ja valmennusta, jotka ovat avoimia kenelle tahansa itsensä kehittämisestä kiinnostuneelle. Kursseilla voit kehittää mm. itsetuntemusta, stressinhallintaa, tietoisuustaitoja, vuorovaikutustaitoja ja läsnäolon kykyäsi.

Yksilövalmennuksen tai ryhmätapaamisten sisältönä voi olla esim:

  • Psykofyysinen hengitysterapia tunnesäätelyn tukena.
  • Ekspressiivinen taideterapia itsetuntemuksen vahvistajana.
  • Rentoutuminen ja itsensä rauhoittaminen.
  • Kivun ja stressin hallintakeinot.
  • Mielen ja kehon yhteys.
  • Tietoisuustaidot.
  • Voimaannuttava valokuva-menetelmä minäkuvan vahvistajana.
  • Muutoksiin ja luopumiseen kasvaminen, tunnetyöskentelyä.
  • Sururyhmät.
  • Elämänpolkuni -kuvan ja tarinallisuuden keinoilla.
  • Terapeuttinen kirjoittaminen.
  • Minä ja voimani -hyvinvoinnin osatekijöitä ja henkilökohtainen voimavarakartoitus.
  • Oleminen, tila ja rajat
  • Mielensisäinen hengitys

Valmennus, työpajat ja kurssit räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Tapaamiset voivat olla yksittäisiä muutaman tunnin tai viikonlopun mittaisia työpajoja, tai pitempää ja prosessinomaista työskentelyä, jolloin tapaamiskertoja on useita.

Ota yhteyttä niin suunnitellaan sinun/teidän tarpeisiinne sopiva sisältökokonaisuus.


Ohjauksessa käyttämiäni menetelmiä:

ekspressiivinen taideterapia

Ekspressiiviselle taideterapialle on ominaista monitaiteisuus. Toiminnassa pyritään integroimaan eri taidemuodot, kuten kuvataide, tanssi, kehotyöskentely, musiikki, draama, runollinen ilmaisu ja tarinankirjoittaminen.

Monitaiteisuuden taustalla on polyestetiikan käsite, jonka mukaan eri taiteet puhuttelevat useampia aisteja samanaikaisesti. Kaikki taidemuodot liittyvät jossain määrin ihmisen aisti- ja kommunikointijärjestelmään. Polyesteettisen teorian kehittäjän Wolfgang Rosherin mukaan aistimaailma on tekemisissä mielikuvituksen kanssa, mikä on yhteistä kaikille taidemuodoille.

Mikä tahansa taidemuoto herättää ja edesauttaa jossakin toisessa taiteenlajissa, koska mielikuvitus on niille yhteinen. se liittää taiteet yhteen niin, että vaikkapa liikkuessamme meissä saattaa herätä kuvia ja sanoja. Ekspressiivisessa taideterapiassa edellä kuvatulle pohjalle perustuu taiteidenvälinen siirtymä, joka saattaa palvella terapeuttisen prosessin selkiinnyttämisessä, antaa tilaa oivallukselle ja intuitiiviselle työskentelylle ja siten tukea prosessia.

Psykofyysinen hengitysterapia

Psykofyysistä hengitysterapia on alkujaan kehitetty fyysisten ja psyykkisten ahdistusoireiden lievittämiseen ja sitä on käytetty lyhytterapiamenetelmänä. Nykyään menetelmää sovelletaan monenlaisisiin oireisiin ja ongelmiin sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyssä. Menetelmää voidaan soveltaa myös työhyvinvoinnin tukemiseksi, auttamaan ammattihenkilön omaan jaksamista, välttämään työuupumusta tai löytämään oman hengitystilansa. Hengitysterapian tavoitteena on lisätä kykyä.

Psykofyysinen hengitysterapia soveltuu ihmisille, jotka kokevat tarvitsevansa tietoa ja käytännön menetelmiä omien tunteiden säätelyyn sekä itsensä rauhoittamiseen hengityksen ja kehollisten menetelmien avulla. menetelmä soveltuu myös esim. stressaantuneille, unihäiriöisille tai keholla ja hengityksellään oireileville ihmisille

  • itsereflektioon
  • tunteiden säätelyyn
  • rajojen tunnistamiseen ja asettamiseen
  • itsensä rauhoitteluun
  • itsemyötätuntoon

Tietoisuustaidot eli Mindfulness

Mindfulness tai tietoisuustaidot on tunnettu jo tuhansia vuosia itämaisessa meditaatioperinteessä. Niiden länsimainen soveltaminen lähti laajemmin liikkeelle 1970-luvulta, kun amerikkalainen Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallinta ohjelmaa kroonisesti sairaille ja kipupotilaille. Tätä ohjelmaa on tutkittu paljon, ja tulokset ovat erittäin hyviä.

Tietoisuustaitojen harjoittamisen kautta on mahdollisuus saada yhteys omaan itseen, omaan kehoon ja tulla tietoiseksi oman mielensä toimintatavoista. Tietoisuustaitoja kehitetään erilaisten harjoitusten avulla, tyypillisimpiä ovat hengitysharjoitukset. Niiden tarkoituksena on oppia tunnistamaan tunteita ja ajatuksia sekä hyväksymään ne sellaisinaan. Tietoisuustaito menetelmä voi olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä, mutta se voi myös olla avain onnellisempaan, rennompaan ja tietoisempaan elämään kenelle tahansa omasta hyvinvoinnistaan huolehtivalle.

tre

Trauma Releasing Exercises eli TRE on yksinkertainen ja helposti omaksuttava itsehoitomenetelmä, jonka vaikutuksen ilmenevät nopeasti. TRE rentouttaa, aktivoi ja mobilisoi stressin ja traumaattisten kokemusten jännittämiä lihaksia. Menetelmässä käynnistetään lihasten vapinana tai tärinänä alkavan luonnollinen ja nopeasti vaikuttavan palautumis-mekanismin.

Syvien lihasjännitysten vapautuessa kehossa herää luontainen pyrkimys kokonaisvaltaiseen eheytymiseen, jolloin kehon aistimukset, tunteet ja ajattelu jäsentyvät uudelleen yksilön omaksi tavaksi kokea itsensä ja olemisensa. Näin harjoitus voi käynnistää laaja-alaisen prosessin, josta on apua myös nykyhetken stressinhallinnassa.

NLP

NLP menetelmän avulla vaikutetaan omaan ajatteluun, uskomuksiin ja motivoidutaan muutoksiin. NLP on käytännöllinen tietoisuuden kasvattamisen väline ja sisältää runsaasti tehokkaita ja käytännöllisiä menetelmiä henkilökohtaiseen muutokseen ja sujuvaan vuorovaikutukseen. NLP tulee sanoista Neuro-Linguistic Programming, eli neuro-lingvistinen ohjelmointi.

rentoutusohjaus

Rentoutuminen lisää voimavaroja säädellä itseä, omia tunteita, mielihaluja ja impulsseja. Se auttaa siten toimimaan paremmin nykyhetkessä. Rentoutuminen auttaa huomaamaan olennaisen, keskittymiskyky ja läsnäolo nykyhetkessä vahvistuu Tämä puolestaan kehittää kykyämme käsitellä ulkopuolelta tulevaa tiedon tulvaa ja huomata mikä on siinä meille tärkeintä.

Rentoutuminen purkaa kehon jännitystiloja ja tehostaa voimavarojen palautumista. Unen ja levon laatu paranee ja pitenee. Rentoutuminen rauhoittaa myös aineenvaihduntaa.

jooga

Sana ”yoga” on sanskritin kieltä ja merkitsee yhteyttä. Tällä tarkoitetaan kehon, mielen ja hengityksen välillä olevaa jatkuvaa vuorovaikutus. Keho reagoi pieneenkin mielen liikkeeseen ja mieli heijastelee kehon olotilaa. Kehon harjoituksilla voidaan saavuttaa fyysinen tasapaino, joka kuljettaa kohti mielen tasapainoa. Samalla tarkkaavaisuus kohdistetaan kehoon, jolloin opitaan paremmin tuntemaan ja hoitamaan itseä.
Tämä mielen, kehon ja hengityksen välinen yhteys on hatha-joogan perusta. Kaikki kolme osatekijää ovat harjoituksessa samanaikaisesti läsnä ja kun ne saatetaan tasapainoon ja sopusointuun, harjoittajalle alkaa selkiytyä kuka hän oikeasti on, mikä on hänen todellinen olemuksensa.

voimauttava valokuva

Voimauttavan valokuvan menetelmä perustuu ajatukseen, että korjaavat asiat tapahtuvat liittymisen kokemuksessa toisiin ihmisiin. Ihmisen on oltava ensin jonkun silmissä arvokas, ennen kuin hän voi olla sitä itselleen. Menetelmässä käytetään valokuvaustilannetta, omakuvia, albumikuvia ja arjen teemojen tavoitteellista valokuvaamista välineinä ihmissuhteiden lähentämiseen, vuorovaikutuksen parantamiseen, hajanaisten, tunnepitoisten ja abstraktien asioiden selkeyttämiseen sekä oman minän tai yhteisön toiminnan tutkimiseen ja reflektointiin.

luova kirjoittaminen

Luovan kirjoittamisen tavoitteena on lisätä itsetuntemusta sekä parantaa vuorovaikutustaitoja kirjoittamalla ja puhumalla. Menetelmä sopii jokaiselle, joka haluaa kohdata itseään ja elämänsä tärkeitä kysymyksiä kirjoittamalla. Se ei edellytä aiempaa kokemusta kirjoittamisesta, mutta sopii myös niille, jotka haluavat kehittyä itseilmaisussaan. Tavoitteena ei ole oikein tekeminen vaan itsensä kuuntelu, herkkyys ja luovuuden ilo.

kuvallinen ilmaisu

Kuvallisessa työskentelyssä vuorovaikutus tapahtuu sekä sanallisen että kuvallisen ilmaisun avulla. Kuvallinen ilmaisu soveltuu erityisen hyvin henkilöille, joiden on vaikea ilmaista itseään sanallisesti, tai jos käsiteltävät asiat ovat abstrakteja tai vaikeasti sanallistettavia tai jos halutaan erilaista tulokulmaa asian/ilmiön käsittelyyn. Kuva toimii ilmaisu- ja kommunikaatiovälineenä, ja sillä on myös jäsentävä ja koostava vaikutus.

Ihminen tarvitsee toista vastatakseen omiin kysymyksiinsä.– Bahtin –